No moi taas

Onpas päässyt kirjoittaminen venähtämään!

Tämä väliaika on mennyt ihan jees. Sisko (Anu) tuli tosiaankin käymään kylässä tuossa muutama viikko, tai no okei, yksi kuukausi takaperin. Mitäköhän me tehtiinkään taas… Tiistaina mentiin linkulla Himokselle, pyörittiin siellä vähän aikaa ja käveltiin takaisin. Oli kylmä tulla takaisin! Sormet ja kaula jäätyi… Kotimatkalla haettiin kiinalaista. Keskiviikkona J tuli käymään, pelattiin Assassin´s Creed-Monopolya yksi kierros. Multa loppui rahat kesken ja hahmo kaatuili koko ajan 😀 Mitenköhän kännissä sekin oli… Ukot oli hopeanvärisiä niin koko ajan joutui tarkastelemaan että kenen hahmoa oli siirtelemässä. Kyllä se peli sujui ihan jees… Pelin loputtua katottiin As Above, So Below-kauhuleffa. Oli mulle varmaan seitsemäs kerta ku näin sen 😀 edelleenkin oli hyvä! J:kin tykkäsi. Lauantaina oli tarkoitus käydä baarissa mutta mua väsytti liikaa, ei käyty. Illalla kun kuunteli musiikkia niin piristyi sen verran että olisi jaksanut lähteä 😀 Päivällä tehtiin tacoja, se oli kaameaa, hirveän rasvaista touhua… Kyllä me tykätään enemmän tortilloista.

 

Ennen ystävänpäivää kävin Helsingissä katsomassa Disney on Ice- Frozen- jääshown. Oikeastaan olisin halunnut käydä katsomassa ennemmin ihan perus Disney On Ice-shown, mutta tänä vuonna sellaista ei ollut. Ensi kerralla sitten 😀 Aamulla siis junalla Helsinkiin. Junassa luin Ransom Riggsin Kolkko Kaupunki-nimistä kirjaa, joka oli jatko-osa Neiti Peregrinen Eriskummallisille Lapsille. Kävin katsomassa siitä tehdyn elokuvan J:n kanssa syksyllä, se oli ihan hyvä. Helsinkiin päästyäni kaivoin Pokemon Go-pelin esille (käsi pystyyn, kuka yllättyi 😀 ) ja lähdin kävelemään Hartwall Areenalle päin, koska luulin että siellä olisi paljon Pokemoneja, kun on paljon porukkaakin. Ei muuten ollut… 3 Rattataa ja yksi Pidgey. Kilometrin päässä kökötteli Porygon. Joo jää sinne, en tule hakemaan. Puoli tuntia ennen shown alkamista suunnistin sisälle. Hymyilin sisäisesti kaikelle Disney-rihkamalle mitä siellä myytiin. Musta on välillä ihana mennä katselemaan leluhyllyille mitä kaikkea Frozen-roinaa siellä on. Ne kaikki on niin suloisia ja minua huvittaa miettiä miten onnelliseksi joku tenava tulee saadessaan vain yhden viiden euron muovirihkaman.

 

Ohoh, eksyin aiheesta, takaisin asiaan… Kymmentä minuuttia ennen kuin esitys alkaisi istuin jo katsomossa korvatulpat korvissa. Mulla on korvissa ääniyliherkkyyttä enkä tiennyt miten meluisaa siellä olisi, tai miten paljon lapset kiljuisivat innoissaan. Pelkoni oli täysin turha, mutta en kuitenkaan poistanut korvatulppia.

Show itsessään oli ihan perushieno jääshow. Minusta oli yhtä hauskaa seurata itse show´ta kuin vilkuilla yleisössä näkyviä leluista lähteviä valoja ja minua vastapäätä permannon laidalla (itse istuin korkealla, puolivälissä areenaa) istuvaa kahta noin 4-vuotiasta pikku-Elsaa jotka olivat aivan innosta sekaisin. He olivat niin söpöjä 😀 vaikken lapsista muuten kovin paljoa pidäkään…

Väliaikana huomasin että menee aika hilkulle, kerkeänkö junaan vai en. Viestittelin äidin kanssa ja tuumasimme että on parempi ostaa lippu seuraavaan junaan. Noh, enemmän aikaa pyöriä keskustassa… Shown jälkeen suuntasin ratikalla keskustaan ja yllätyin suuresti. En ollut pelannut aikaisemmin Helsingissä ja melkein jokaisella poke-stopilla (ja niitä oli paljon) oli lure. En yhtään tiennyt mihin niistä menisin, olin varmasti aika hauska näky pyöriessäni ympäri keskustaa kuin päätön kana 😀 Kun kännykästä alkoi loppua akku, suunnistin Kamppiin syömään.

Junamatkalla takaisin olin aivan puhki. En jaksanut mitään. En edes lukea kirjaa. Mä oon ihan hirveä lukutoukka eli kun en jaksa edes kirjaa lukea niin olen sitten Todella väsynyt 😀 kotona vain makasin sohvalla, söin pizzaa ja viestittelin J:n kanssa ennen kuin menin nukkumaan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *