Valvomolla oli vuonna 2006 kesähitti ”Mikä Kesä?”. Sitä mäkin oon tänä kesänä miettiny: mikä Kesä? Eihän tämä oo nyt ollut mikään kesä. Tää on ollut pitkä kevät, +12-16 ja pilvistä. Missä on mun helteet?? En kaipaa muun Euroopan +35 megahelteitä, +27 olis ihan sopiva… Plääh. Syksy on oikein tervetullut tänä vuonna, silloin kuuluukin olla viileää. Tänä kesänä on myös toistunut joka vuoden kirous, huomaan vasta kesäkuun tienoilla et hei, tänä kesänä voisi tehdä muutakin kun töitä. Muistin laittaa kalenteriin ylös ensi vuodelle merkinnän ”varaa junat ja hotellit Helsinki Prideen”.
Mutta joo. Viime kesänä oli myös tarkoitus käydä lähikunnissa katsomassa millaisia paikkoja ne on. Homma kaatui heti ensin Kuhmoisiin. Sinne menee vain muutama linkku päivässä, siellä pitäisi yrittää käyttää 4 tuntia… I think Not. No, tänä kesänä kävin kuitenkin Kaipolassa ja Orivedellä. Kaipola oli jossain Jumalan selän takana ja Orivesi oli liian tiiviiksi tumpattu kylä, siellä ei kyllä viihtynyt. Löytyi sieltä sentään lemmikkiliike, sieltä löytyi tytöille uusi ruokakuppi. Mitäs muuta tässä on ollut…
Poistin Facebookin kännykästä ja lopetin Iltalehden lukemisen. Psykiatri kehotti/käski lopettamaan mua monta kertaa itsensä vertaamisen muihin ihmisiin. Se vertailu taisi alkaa jo 8-luokalla ku aloin huomaamaan miten erilainen olin luokkatovereihin verrattuna. Ja mitäs Facebookissa yleensä tehdään? Katsotaan mitä muut on tehnyt. Lisäksi siellä meni kamalasti aikaa. (Siinä veritulpassa oli tosin ainoa positiivinen puoli että läppärillä ja Tunnelissa roikkuminen loppui kertaheitolla.) Tosin väsyneenä tai tylsistyneenä mä huomaan vieläkin ajattelevani sillon tällöin et ”mitäköhän J / M / Työkaveri tekee nyt?” Ääh. Silloin pitää vain järkeillä ja miettiä et ” ei nyt mietitä sellaisia. Nyt on väsy, nyt ollaan vaan.”
Oon myös lopettanut herkkujen syömisen viikkoisin. Yläasteella mä kehitin itselleni sokeririippuvuuden joka jatkui viime kesään asti. Oli vain niin kätevää hakea lähikaupasta suklaapatukka koulun jälkeen ennenkuin linkku lähtisi… Noh, sitähän jatkui kunnes kävin viime jouluna isän luona puntarilla. JAIKS. 7 vuodessa, koko Jämsässä asumisen aikana, kiloja on kerennyt kertyä jo kahdeksan. Nyt pitää kyllä tehdä jotain. Töiden jälkeen on yleensä kamala väsymys, salilla käynti töiden jälkeen ei onnistu… jos mä käyn lauantaina salilla niin sitten illalla ei jaksa lähteä baariin… Jos nyt ensiaskeleena vähentäisi herkkujen napostelua.
Juu mut asiasta vähän pirteimpiin tunnelmiin, mä saan tässä kuussa uuden sohvan! Jämsästä ei löytynyt uutta Vuodesohva, paitsi yksi aivan ihana, mutta se olisi ollut liian iso tänne… Kävin siis yhtenä perjantaina J:n kanssa katsomassa mulle Jyväskylästä uutta Vuodesohva ja sellainen löytyikin Stemmasta. Kauppojen jälkeen käytiin vielä Videodivarissa, vaihtamassa euroja punniksi ja todella ankeassa Kotipizzassa syömässä, sitten takaisin Jämsä päin. Jessus ku olin ihan naatti kun pääsin kotiin. Ei kai tässä tällä erää muuta ole… Vähän väsyttää kännykällä naputella tätä tekstiä..