2018- a summary

Vuosi vaihtui, hurraa! ”Uusi vuosi, uusi minä”, ”Tämä tulee olemaan paras vuosi ikinä”, ”Tämä on ensimmäinen sivu vuoden 365-sivuisesta kirjasta, tehdään siitä hyvä” ja muuta lässyti lässyti-kliseistä paskaa. Itsehän uskoin näihin vielä pari vuotta sitten ja olin positiivinen ja energinen tammikuun ajan, sitten energia loppui ja helmi- ja maaliskuu kului odotellessa että jotain kivaa tapahtuisi. Nykyinen filosofiani onkin ”Katsoo mitä tämä vuosi tuo tullessaan eikä yritä tehdä siitä väkipakolla loistavaa, koska loppupeleissä uupuu”. Uuden vuoden lupauksia en tehnyt, koska eihän niistä nyt ikinä tule mitään. Uuden vuoden ”Yritykseni” on:

  • Ole harkitsevampi. Kysy aina itseltäsi ”Haluanko tätä oikeasti?”, ”Onko tämä loppupeleissä hyväksi minulle?” ”Mitä (entinen) psykiatrini sanoisi nyt?” ”Onko tämä klikkiotsikko?”

Vuoteen mahtui iloa ja surua. Kesällä sain uuden ystävän, mutta kesällä myös piti antaa rakkaalle Nemille lopetuspiikki. Kävin muutaman kuukauden päästä hakemassa ”persekaupunki” Porista Filille uuden kaverin, Elsan. Äiti löysi kesällä itselleen uuden miesystävän josta erosi loppuvuodesta (se olikin aika karmiva kaveri….). Vuoden aikana olen myös vähentänyt läppärillä istumista. Töiden jälkeen kotiin päästyäni saatoin istua helposti 16-22 läppärillä. Maaliskuussa kävin äidin ja siskon kanssa Tukholmassa reissun, elokuussa kävin Nelosen Stand Up!-ohjelman yleisössä. Jos tänä vuonna yrittäisin päästä Hyvät ja Huonot Uutiset-ohjelman yleisöön… Juhannushan oli ihan täyttä paskaa. Lokakuussa kävin Within Temptationin keikalla, ei ollut parhaita keikkoja mutta olihan siellä ihan kivaa. Mitenkäs tämä joulunaika meni…

Juuri muutama päivä ennen Joulua tulin kipeäksi. Voi vittu. Noh, siinä meni viimeisetkin joulufiilikset. Lauantaiaamuna herätyskello soi 5.30, koska ennen lähtöä piti vielä siivoilla. Avasin keittiön verhot ja… Eeii! Lunta tulee ja tuulee. Noh, aamukahvit naamaan, paketit kainaloon ja menoksi (sanoi Annie Lenoksi. Kukakohan senkin muuten keksi?). Ulkona ei olla näin aikaisin vielä aurattu, joten oli ihan helvetin hauskaa raahata painavat kassit ja vetolaukku rautatieasemalle. Kymmenen metrin välein piti vaihtaa kättä. Perillä katsoin että vetolaukkuni oli toiminut lumiaurana ja takanani oli erittäin selkeä reitti mistä laukkuni oli kulkenut. Jollakulla koiran ulkoiluttajalla oli sinä aamuna varmaan hauskaa. Tampereella vilustumiseni ”sinetöityi” odoteltuani junaa ulkona 15 minuuttia. Kiitos VR! Junassa ei jaksanut edes lukea, halusin vain perille. Oli aika tylsä junamatka.

Oulussa perillä vein ensin isän kanssa mun kamat äidin luo ja sitten lähdettiin viemään kynttilöitä haudoille ja siskon luo. Siis ei viety kynttilöitä siskon luo… Siellä juotiin kahvia ja teetä ja äiti ilmoitti että tämä porukka viettäisi jouluaattona 24 tuntia kestävän kännykkä- ja internet-lakon. Se olikin loppupeleissä erittäin hyvä idea. Sieltä lähtiessä kävimme äidin kanssa vielä viimeisillä jouluostoksilla Tuiran S-Marketissa. Ostettiin mm. Joulusuklaarasia (jota ei kuitenkaan syöty, otin sen mukaan tänne, tuhottiin se uutena vuotena siskon kanssa) ja joulutorttuainekset (joita ei jaksettu leipoa).

Sunnuntaista ei ole muita muistikuvia, kuin että join teetä, koomailin sohvalla viltin alla ja napostelin suklaata. Illalla käytiin äidin ja siskon kanssa isän luona joulusaunassa. Äiti joi hieman liikaa viiniä tyhjään vatsaan mutta ei siitä enempää…

Jouluaattona minä toimin ”Joulumuorina” ja keitin uuniriisipuuroa ja sisko toimi ”sairaanhoitajana” ja toimitti äidille tunnin välein vettä ja särkylääkkeitä sänkyyn. Kymmenen maissa puuro oli valmis ja äiti sen verran pirteä että jaksoi nousta ylös. Sisko alkoi tekemään italiansalaattia. Kello 12, joulurauhan julistuksen jälkeen äiti keräsi kännykät pois ja saisimme ne takaisin joulupäivänä klo 12. Lakko oli todella hyvä idea, sen aikana puhuimme paljon enemmän kuin normaalisti ja olimme muutenkin hiukan aktiivisempia. Paitsi minä, joka olin sinä päivänä kipeimmilläni. Liikuin sohvalta suurinpiirtein vain vessaan ja keittämään lisää teetä ja finrexiniä, ääni oli aivan mennyt ja puhuminen sattui.

Kolmen maissa isä tuli kylään ennen kuin lähtisi viettämään joulua naisystävänsä ja hänen perheensä kanssa.  Meillä jouluruokailu vähän venähti, kun kinkku mokoma ei meinannut millään kypsyä! Yhdeksän maissa, kun Titanic alkoi, emme jaksaneet odottaa enää kinkkua vaan söimme alkupalat ja palasimme sohvalle katsomaan elokuvaa (sisko kysyi ”onko tämä minkä vuoden versio?” Ja minä kun luulin että yleissivistykseni oli huono…). Kinkku oli valmista yhdentoista maissa illalla ja oli liian suolaista. Ei tämä joulu mennyt niin kuin Strömsössä.

Joulupäivästä en muista mitään. Sohva ja Finrexiniä… Keskiviikkona olikin jo aika lähteä takaisin Jämsään päin. Olin vielä kipeä, joten soitin pomolle etten pääsisi torstaina töihin. Ennen junalle lähtöä kävin äidin kanssa vielä kävelemässä hieman ulkona.

Torstaina hain terveyskeskuksesta saikkulapun torstaille ja perjantaille. Torstai-iltana tuli sisko kylään. Perjantaista ei ole muistikuvia, taidettiin käydä kaupassa hakemassa uuden vuoden herkut. Tosin muisti voi olla hiukan hatara jos on ollut kipeä jo viikon. Lauantaina kävimme katsomassa Aquaman-elokuvan, olisin pyytänyt J:tä mukaan mutta oli hänen vuoronsa tulla kipeäksi. Paska tuuri… No, leffa oli tosi siisti ja olisi hieman vähättelyä sanoa että Jason Momoa oli nami ja elokuva näytti visuaalisesti upealta…

Maanantai ja  uudenvuodenaatto. Olin töissä neljään asti ja kävin siskoni kanssa kiinalaisessa ravintolassa syömässä. Ravintola oli uudistunut mutta ruokalistan oikeinkirjoitukseen se ei vaikuttanut kyllä millään lailla… Ruoan jälkeen käytiin vielä pikku reissu kaupassa ja kuunneltiin kun sieltä täältä kuului rakettien pauketta. Kotona keitin kahvit ja katsottiin Deadpool 2 Pidennetty Versio. Sisko nauraa räkätti niin että mulla on korvat vieläkin kipeät, no, kiva et sillä on kivaa. Naposteltiin herkkuja ja katseltiin telkkaria, sisko oli vallannut läppärin itselleen. Tein tytöille herkkutangon johon tuli paprikaa, omenaa, tomaattia ja salaattia. Hyvin maistui! Välillä katseltiin ulkona raivoavaa myrskyä ja yritettiin tiirailla raketteja. Baariin ei lähdetty, koska se on monta kertaa huomattu, että jos aamulla on herätys niin illalla alkaa väsyttää, ei väliä miten paljon juo kahvia illalla… Lisäksi Jämsässä on enää vain yksi baari ja sekin on tupaten täynnä jo kahdentoista maissa.

Uudenvuoden päivänä myrsky jatkui. Katsoin telkusta tv-ensi-illassa Vaianan. Tästä vuodesta en osaa sanoa yhtään, että mitä on tulossa (paitsi Captain Marvel, Frozen 2, Räyhä-Ralf 2 ja Näin koulutat lohikäärmeesi 3!) mutta katsoo mitä tässä nyt tapahtuu.

Hyvää uutta vuotta 2019 kaikille! <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *